Syksyn ja alkutalven kuvauksissa olen käyttänyt Sky-Watcher 80ED pro-series kaukoputkea (80mm linssi, polttoväli 600mm, f/7.5), johon olen ollut supertyytyväinen. Kuvakenttä nurkissa ei ole ihan tasainen, mutta se kuuluu asiaan, kun ei ole komakorjainta käytössä. Tarkoitus olisi hankkia sellainen käytettynä (Sky-Watcher 0.85x kuvankentän tasoittaja/lyhentäjä).
Sumukohteiden kuvauksessa käytän Optolong L-eXtreme kapeakaistasuodinta, joka päästää läpi vain ionisoituneen vedyn (H-alpha) ja hapen (Oxygen III) emissioviivat, jolloin punainen edustaa vetyä ja sininen happea. Tämä värimaailma on erityisesti Harsosumun kuvissa. Himmeiden sumujen kuvaamisessa pääkaupunkiseun valosaasteessa on (lähes) pakko käyttää erityistä suodinta, jotta signaalin saa esiin. Lisäksi olen kokeillut experimentaalista kuvakäsittelyä, jossa matkitaan Hubble-avaruusteleskoopin värimaailmaa, joista esim Pohjois-Amerikka-sumu on hyvä esimerkki
Kuvauskohteita kertyi 11 kpl ja valoa sain kerättyä yhteensä mukavat 40 tuntia ja 25 minuuttia.
Galaksit
Andomedan galaksi (M31) ja seuralaisgalaksit M32 ja M110
Andromedan galaksi ja sen seuralaisgalaksit M32 (vasemmalla Andromedan ytimestä) ja M110 (alhaalla oikealla). Andromeda sijaitsee noin 2.5 miljoonan valovuoden päässä Maasta. Valotusta 4 tuntia ja 5 minuuttia.
Kolmion galaksi (M33)
Kolmion galaksi sijaitsee nimensä mukaisesti Kolmion tähdistössä n. 2.73 valovuoden päässä Maasta. Se kuuluu samaan paikalliseen galaksijoukkoon oman Linnunradamme ja Andromedan galaksin kanssa. Valotusta 2 tuntia 45 minuuttia.
Tähtijoukot
Kaksoisklusteri (NGC 869 and NGC 884)
Tähtikuvauskauden aloituskohteena oli Kaksoisklusteri, joka sijaitsee Perseuksen tähdistössä n. 7500 valovuoden päässä Maasta. Valotusta tasan 2 tuntia.
M52
Avonainen tähtijoukko Messier 52 sijaitsee Kassiopeian tähdistössä n. 4600 valovuoden päässä Maasta. Lisäksi kuvassa vasemmassa alanurkassa heikosti näkyvä Kuplasumu, jonka etäisyys on n. 7100 valovuotta. Valotusta 1h55min.
Sumut
Elefantinkärsäsumu (IC 1396)
Elefantin kärsä sumu sijaitsee Kefeuksen tähdistössä n. 2400 valovuoden päässä Maasta. Valotusta 5 tuntia ja 45 minuuttia
Kalanpääsumu (IC 1795)
Kalanpääsumu (IC1795) vasemmassa yläkulmassa ja oikealla alhaalla osa Sydänsumusta (IC1805), jotka sijaitsevat Kassiopeian tähdistössä n. 7500 valovuoden päässä Maasta. Valotusta tasan 3 tuntia.
Kaliforniasumu (NGC 1499)
Kalifornia-sumu sijaitsee Perseuksen tähdistössä n. 1000 valovuoden päässä Maasta. Sen löysi yhdysvaltalainen tähtitieteilijä E. E. Barnard vuonna 1884. Tässä valotusta 4 tuntia ja 25 minuuttia! Toinen kuva on experimentaalinen tähdetön versio.
Itäinen Harsosumu (NGC 6992)
Itäinen Harsosumu sijaitsee Joutsenen tähdistössä n. 2400 valovuoden päässä Maasta. Kuvauksessa käytin suodinta, joka päästää läpi vain ionisoituneen vedyn (H-alpha) ja hapen (Oxygen III) emissioviivat. Kuvassa punainen edustaa vetyä ja sininen happea. Valotusta kuvassa 4 tuntia ja 20 minuuttia.
Läntinen Harsosumu (NGC 6960)
Harsosumu sijaitsee Joutsenen tähdistössä n. 2400 valovuoden päässä Maasta. Ylempää sumua, eli Läntistä harsosumua, NGC 6960, kutsutaan joskus nimellä ”Noidan luutasumu” (Witch’s Broom). Ehkä se muistuttaa luutaa! Valotusta 2 tuntia ja 30 minuuttia.
Pelikaanisumu (IC 5070)
Pelikaani-sumu sijaitsee Joutsenen tähdistössä n. 1500 valovuoden päässä Maasta (Vasemassa ylänurkassa on palanen Pohjois-Amerikka-sumusta.) Tämä sumu lienee saanut siitä nimensä, että muistuttaa hieman pelikaania. Valotusta 4 tuntia ja 25 minuuttia.
Pohjois-Amerikkasumu (NGC 7000)
Palanen Pohjois-Amerikka-sumua Hubble-avaruusteleskoopin värimaailmassa, joka sijaitsee Joutsenen tähdistössä n. 1500 valovuoden päässä Maasta. Kuvan keskeltä hieman vasemmalle on ns. Cygnus Wall (virallista suomennosta ei taida olla, mutta vapaasti suomennettuna ehkä “Joutsenen seinämä”), joka on n. 20 valovuotta pitkä. Valotusta 5 tuntia ja 15 minuuttia.
