{"id":323,"date":"2018-12-15T15:55:29","date_gmt":"2018-12-15T12:55:29","guid":{"rendered":"https:\/\/kaukoputkimies.fi\/?p=323"},"modified":"2018-12-15T18:59:54","modified_gmt":"2018-12-15T15:59:54","slug":"syksyn-tahtikuvausten-satoa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kaukoputkimies.fi\/index.php\/2018\/12\/15\/syksyn-tahtikuvausten-satoa\/","title":{"rendered":"Syksyn t\u00e4htikuvausten satoa"},"content":{"rendered":"

Syksy 2018 alkoi komeetta 21P\/Giacobini-Zinnerin ja Sinisen lumipallon kuvauksilla (juttu t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>) ja jatkui mahtavilla Turun ja Helsingin kirjamessuilla, jossa k\u00e4vin esittelem\u00e4ss\u00e4 Tutkimusmatka Avaruuten – Kaverina Kaukoputkimies – kirjaa<\/a> ja lis\u00e4ksi pidin t\u00e4htiesityksi\u00e4 lapsille kirjamessuilla (juttu t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>), p\u00e4iv\u00e4kodeissa ja kouluissa, sek\u00e4 Tapanilan kyl\u00e4tilalla. V\u00e4lill\u00e4 k\u00e4vin supersalaisessa piilopaikassani Kainuun er\u00e4maassa, jossa p\u00e4\u00e4sin kuvaamaan pitk\u00e4st\u00e4 aikaa (juttu t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>). <\/p>\n

Uutena kohteena t\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 ovat olleet l\u00e4hit\u00e4hdet tai pikemminkin t\u00e4htitaivaamme kirkkaimmat t\u00e4hdet, jotka sjaitsevat muutaman kymmenen tai muutaman sadan valovuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Maasta. T\u00e4m\u00e4 kuvausprojekti alkoi hieman vahingossa, nimitt\u00e4in kun aina ennen illan varsinaisen kohteen kuvaamista kalibroin seurantalaitteiston ja varmistan sen moitteettoman toimivuuden antamalla laitteiston seurata t\u00e4htien liikett\u00e4 (itseasiassa Maapallon py\u00f6rimist\u00e4) muutamien minuuttien ajan. Keksin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n ajan l\u00e4hit\u00e4htien lyhyisiin kuvauksiin. Loppujen lopululta syksyn aikana ker\u00e4tty valotusaika on mahtavat 27 tuntia ja 7 minuuttia<\/strong>. Alla kuvaamani kohteet pienten kertomusten kanssa.<\/p>\n

L\u00e4hit\u00e4hdet<\/h3>\n

Albireo<\/b><\/p>\n

Kaksoist\u00e4hti Albireo. Paljain silmin katsottuna Albireo n\u00e4kyy yhten\u00e4 t\u00e4hten\u00e4, mutta pienell\u00e4 kaukoputkella n\u00e4kyy jo kaksi t\u00e4hte\u00e4. T\u00e4m\u00e4 visuaalisestikkin kaunis oranssi-sininen-kaksoist\u00e4hti kuuluu Joutsenen t\u00e4hdist\u00f6\u00f6n ja sijaitsee n. 400 valovuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Maasta. T\u00e4hdet saattavat kiert\u00e4\u00e4 my\u00f6s toisiaan, mutta t\u00e4st\u00e4 ei ole t\u00e4ytt\u00e4 varmuutta.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuvausp\u00e4iv\u00e4: 22.10.2018
\nKokonaisvalotusaika: 30min
\nTarkemmat kuvaustiedot: http:\/\/www.astrobin.com\/373433\/<\/a>
\nWikipedia: https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Albireo<\/a><\/p>\n

Algol<\/b><\/p>\n

Algol t\u00e4hti sijaitsee Perseuksen t\u00e4hdist\u00f6ss\u00e4 n. 93 valovuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Maasta. Algol on hyvin tunnettu muuttuva t\u00e4hti, koska se on itseasiassa kolmen t\u00e4hden j\u00e4rjestelm\u00e4 ja sen kirkkaus vaihtelee muutaman p\u00e4iv\u00e4n v\u00e4lein.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuvausp\u00e4iv\u00e4: 28.10.2018
\nKokonaisvalotusaika: 10min
\nTarkemmat kuvaustiedot: http:\/\/www.astrobin.com\/374301\/<\/a>
\nWikipedia: https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Algol_(t%C3%A4hti)<\/a><\/p>\n

Capella<\/b><\/p>\n

Capella sijaitsee Ajomiehen t\u00e4hdist\u00f6ss\u00e4 ja on t\u00e4htitaivaan kuudenneksi kirkkain t\u00e4hti. Se on reilun 40 valovuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Maasta.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuvausp\u00e4iv\u00e4: 3.9.2018
\nKokonaisvalotusaika: 30min
\nTarkemmat kuvaustiedot: http:\/\/www.astrobin.com\/365322\/<\/a>
\nWikipedia: https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Capella<\/a><\/p>\n

Deneb<\/b><\/p>\n

Sini-valkoinen j\u00e4ttil\u00e4ist\u00e4hti Deneb sijaitsee Joutsenen t\u00e4hdist\u00f6ss\u00e4 n. 2600 valovuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Maasta. Se on t\u00e4htitaivaan 19. kirkkain t\u00e4hti ja on arvioitten mukaan n. 55000 – 196000 kirkkaampi kuin oma Aurinkomme.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuvausp\u00e4iv\u00e4: 17.11.2018
\nKokonaisvalotusaika: 9min
\nTarkemmat kuvaustiedot: http:\/\/www.astrobin.com\/377426\/<\/a>
\nWikipedia: https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Deneb<\/a><\/p>\n

Epsilon Lyrae<\/b><\/p>\n

Epsilon Lyrae on Lyyran t\u00e4hdist\u00f6ss\u00e4 sijaitseva t\u00e4htij\u00e4rjestelm\u00e4 n. 162 valovuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Maasta. Se on itseasiassa kaksois-kaksois-t\u00e4htij\u00e4rjestelm\u00e4, eli kaukoputkella ja isommalla suurennoksella voi n\u00e4hd\u00e4 nelj\u00e4 t\u00e4hte\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuvausp\u00e4iv\u00e4: 22.10.2018
\nKokonaisvalotusaika: 9min
\nTarkemmat kuvaustiedot: http:\/\/www.astrobin.com\/373511\/<\/a>
\nWikipedia: https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Epsilon_Lyrae<\/a><\/p>\n

Beta Aurigae, eli Menkalinan<\/b><\/p>\n

Beta Aurigae, eli tuttavallisemmin Menkalinan-t\u00e4hti sijaitsee Ajomiehen t\u00e4hdist\u00f6ss\u00e4 n. 82 valovuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Maasta ja on t\u00e4hdist\u00f6n toiseksi kirkkain t\u00e4hti. Menkalinan on itseasiassa kaksoist\u00e4htij\u00e4rjestelm\u00e4 ja n\u00e4m\u00e4 kaksi kertaa Auringon massaiset t\u00e4hdet kiert\u00e4v\u00e4t toisensa n. nelj\u00e4ss\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuvausp\u00e4iv\u00e4: 19.11.2018
\nKokonaisvalotusaika: 9min
\nTarkemmat kuvaustiedot: http:\/\/www.astrobin.com\/378111\/<\/a>
\nWikipedia: https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Beta_Aurigae<\/a><\/p>\n

Sadr<\/b><\/p>\n

Gamma Cygni, eli Sadr-t\u00e4hti on Joutsenen t\u00e4htikuvion \u201dkeskust\u00e4hti\u201d ja se sijaitsee n. 1800 valovuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Maasta. Sadr:n massa on n. 12 Auringon massaa ja halkaisija on 150 kertaa suurempi. Lis\u00e4ksi se on n. 33 000 kertaa kirkkaampi kuin Aurinko.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuvausp\u00e4iv\u00e4: 19.9.2018
\nKokonaisvalotusaika: 1h3min
\nTarkemmat kuvaustiedot: http:\/\/www.astrobin.com\/367810\/<\/a>
\nWikipedia: https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Gamma_Cygni<\/a><\/p>\n

T\u00e4htijoukot<\/h3>\n

Messier 29 (NGC 6913)<\/b><\/p>\n

Avonainen t\u00e4htijoukko Messier 29 sijaitsee Joutsenen t\u00e4hdist\u00f6ss\u00e4 n. 6000 valovuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Maasta ja sen l\u00f6ysi ranskalainen t\u00e4htitieteilij\u00e4 Charles Messier vuonna 1764. T\u00e4h\u00e4n joukkoon kuuluu n.50 t\u00e4hte\u00e4. <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuvausp\u00e4iv\u00e4: 22. ja 24.11.2018
\nKokonaisvalotusaika: 2h18min
\nIsompi kuva ja tarkemmat kuvaustiedot: http:\/\/www.astrobin.com\/379418\/<\/a>
\nWikipedia: https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Messier_29<\/a><\/p>\n

Messier 39 (NGC 7032)<\/b><\/p>\n

Messier 39 on avonainen t\u00e4htijoukko Joutsenen t\u00e4hdist\u00f6ss\u00e4 n. 1060 valovuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Maasta. T\u00e4m\u00e4n joukon l\u00f6ysi ranskalainen t\u00e4htitieteilij\u00e4 Guillaume Le Gentil vuonna 1749. T\u00e4h\u00e4n joukkoon kuuluun n. 30 t\u00e4hte\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuvausp\u00e4iv\u00e4: 17.11.2018
\nKokonaisvalotusaika: 1h15min
\nTarkemmat kuvaustiedot: http:\/\/www.astrobin.com\/377473\/<\/a>
\nWikipedia: https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Messier_29<\/a><\/p>\n

Messier 103 (NGC 581)<\/b><\/p>\n

Avonainen t\u00e4htijoukko Messier 103 sjaitsee Kassiopeian t\u00e4hdist\u00f6ss\u00e4 n. 8000 – 9500 valovuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4 meist\u00e4. Sen l\u00f6ysiv\u00e4t ranskalaiset t\u00e4htitieteilij\u00e4t Charles Messier ja Pierre M\u00e9chain vuonna 1781. T\u00e4h\u00e4n joukkoon kuuluu n. 40 t\u00e4hte\u00e4. <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuvausp\u00e4iv\u00e4: 6.9.2018
\nKokonaisvalotusaika: 1h36min
\nTarkemmat kuvaustiedot: http:\/\/www.astrobin.com\/365252\/<\/a>
\nWikipedia: https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Messier_103<\/a><\/p>\n

NGC 1502<\/b><\/p>\n

Avonainen t\u00e4htijoukko NGC 1502 sijaitsee Kirahvin t\u00e4hdist\u00f6ss\u00e4 n. 2700 valovuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Maassa. Joukossa on n. 45 t\u00e4hte\u00e4 ja sen l\u00f6ysi William Herschel vuonna 1787. <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuvausp\u00e4iv\u00e4: 28.10.2018
\nKokonaisvalotusaika: 2h6min
\nTarkemmat kuvaustiedot: http:\/\/www.astrobin.com\/374293\/<\/a>
\nWikipedia: https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/NGC_1502<\/a><\/p>\n

Galaksit<\/h3\n\nMessier 31 – Andromedan galaksi<\/b><\/p>\n

Andromedan j\u00e4ttim\u00e4inen galaksi sijaitsee n. 2.5 miljoonan valovuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Maasta. Kuvan oikeassa laidassa on Andromedaa kiert\u00e4v\u00e4 satelliittigalaksi Messier 32. Andromedan voi n\u00e4hd\u00e4 jopa paljain silmin hyvin pime\u00e4ss\u00e4 paikassa.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuvausp\u00e4iv\u00e4: 3. ja 6.9.2018
\nKokonaisvalotusaika: 2h36min
\nTarkemmat kuvaustiedot: http:\/\/www.astrobin.com\/381138\/<\/a>
\nWikipedia: https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Andromedan_galaksi<\/a><\/p>\n

NGC 2403<\/b><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 spiraaligalaksi sijaitsee Kirahvin t\u00e4hdist\u00f6ss\u00e4 n. 8 miljoonan valovuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Maasta. Galaksin l\u00f6ysi t\u00e4htitieteilij\u00e4 William Herschel vuonna 1788. Kuvasin t\u00e4t\u00e4 galaksia ensimm\u00e4isen kerran syksyll\u00e4 vuonna 2016 reilun viiden tunnin edest\u00e4 ja nyt t\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 kolme tuntia. <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuvausp\u00e4iv\u00e4: 30.9.2016, 3.10.2016, 4.10.2016, 28.11.2016, 30.11.2016 ja 22.10.2018
\nKokonaisvalotusaika: 8h29min
\nTarkemmat kuvaustiedot: http:\/\/www.astrobin.com\/373419\/B\/<\/a>
\nWikipedia: https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/NGC_2403<\/a><\/p>\n

NGC 2841<\/b><\/p>\n

NGC 2841 on j\u00e4ttim\u00e4inen spiraaligalaksi Ison karhun t\u00e4hdist\u00f6ss\u00e4 n. 46 miljoonan valovuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Maasta. Sen l\u00f6ysi William Herschel vuonna 1788. <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuvausp\u00e4iv\u00e4: 28.10, 17.11 ja 21.11
\nKokonaisvalotusaika: 5h30min
\nTarkemmat kuvaustiedot: http:\/\/www.astrobin.com\/378261\/<\/a>
\nWikipedia: https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/NGC_2841<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Syksy 2018 alkoi komeetta 21P\/Giacobini-Zinnerin ja Sinisen lumipallon kuvauksilla (juttu t\u00e4\u00e4ll\u00e4) ja jatkui mahtavilla Turun ja Helsingin kirjamessuilla, jossa k\u00e4vin esittelem\u00e4ss\u00e4 Tutkimusmatka Avaruuten – Kaverina Kaukoputkimies – kirjaa ja lis\u00e4ksi […]<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"Layout":"","footnotes":""},"categories":[10,7,2,11,13,9,14,12,8],"tags":[],"class_list":["entry","author-terohiekkalinna_i9qnv32i","post-323","post","type-post","status-publish","format-standard","category-aurinkokunta","category-galaksit","category-kirja","category-kirjamessut","category-komeetat","category-sumut","category-tahdet","category-tahtiesitys","category-tahtijoukot"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kaukoputkimies.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/323","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kaukoputkimies.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kaukoputkimies.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kaukoputkimies.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kaukoputkimies.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=323"}],"version-history":[{"count":46,"href":"https:\/\/kaukoputkimies.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/323\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":384,"href":"https:\/\/kaukoputkimies.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/323\/revisions\/384"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kaukoputkimies.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=323"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kaukoputkimies.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=323"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kaukoputkimies.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=323"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}