{"id":656,"date":"2021-01-03T21:51:33","date_gmt":"2021-01-03T18:51:33","guid":{"rendered":"https:\/\/kaukoputkimies.fi\/?p=656"},"modified":"2021-01-06T14:43:34","modified_gmt":"2021-01-06T11:43:34","slug":"syksyn-2020-tahtikuvausten-satoa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kaukoputkimies.fi\/index.php\/2021\/01\/03\/syksyn-2020-tahtikuvausten-satoa\/","title":{"rendered":"Syksyn 2020 t\u00e4htikuvausten satoa"},"content":{"rendered":"\n

Syksyn 2020 kuvaukset p\u00e4\u00e4siv\u00e4t k\u00e4yntiin 7.8.2020 ja p\u00e4\u00e4asiallisina kohteina ovat olleet kaasusumut. Sumujen kuvauksessa olen k\u00e4ytt\u00e4nyt Optolong L-eXtreme, joka p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 l\u00e4pi vain H-alpha (aallonpituus n. 656nm, Vedyn emissioviiva punaisen valon alueella) ja OIII (aallonpituus n. 500nm, Happi III emissioviiva sinisen valon alueella) aallonpituudet l\u00e4pi. Toinen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ni suodin on Optolong L-PRO, joka on valosaastesuodin ja blokkaa mm. katuvalojen l\u00e4hett\u00e4m\u00e4n valon aallonpituudet. Sain ker\u00e4tty\u00e4 valotuksia kasaan yhteens\u00e4 31 tuntia 14 minuuttia. <\/p>\n\n\n\n

Kaasusumut<\/h2>\n\n\n\n

Elefantin k\u00e4rs\u00e4 sumu – IC 1396<\/strong><\/h4>\n\n\n\n

Elefantin k\u00e4rs\u00e4 sumu (IC 1396) sijaitsee Kefeuksen t\u00e4hdist\u00f6ss\u00e4 n. 2400 valovuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Maasta. Sumun tummat kohdat ovat hyvin tihe\u00e4\u00e4 kaasua ja est\u00e4v\u00e4t n\u00e4kyv\u00e4n valon l\u00e4p\u00e4isyn sen takana olevista t\u00e4hdist\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Experimentaalinen t\u00e4hdet\u00f6n versio<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kuvausp\u00e4iv\u00e4: 27.8.2020 ja 13.9.2020
Kokonaisvalotusaika: 4 tuntia 10 minuuttia
Suodin: Optolong L-eXtreme
Wikipedia: https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Elephant%27s_Trunk_Nebula<\/a><\/p>\n\n\n\n

Harsosomu (L\u00e4ntinen s\u00e4iesumu) – NGC 6960<\/h4>\n\n\n\n

S\u00e4iesumu (L\u00e4ntinen Harsosumu) on supernovaj\u00e4\u00e4nne ja sijaitsee Joutsenen t\u00e4hdist\u00f6ss\u00e4 n. 2400 valovuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Maasta. Supernovar\u00e4j\u00e4hdyksen arvoidaan tapahtuneen 10 000 – 20 000 vuotta sitten. Kuvauksessa k\u00e4ytin kapeakaistasuodinta, joka p\u00e4\u00e4st\u00e4 l\u00e4pi vain ionisoituneen vedyn (H-alpha) ja hapen (Oxygen III) emissioviivat, joten himmeiden kaasusumujen valokuvaaminen on mahdollista valosaasteessa. Kuvassa punainen kaasu edustaa vety\u00e4 ja sininen kaasu happea. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuvausp\u00e4iv\u00e4: 8.-9.12.2020
Kokonaisvalotusaika: 4 tuntia 50 minuuttia
Suodin: Optolong L-eXtreme
Tarkemmat kuvaustiedot: https:\/\/astrob.in\/bo6xlz\/0\/<\/a>
Wikipedia: https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Veil_Nebula<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kuplasumu – NGC 7635<\/h4>\n\n\n\n

Kuplasumu, joka sijaitsee Kassiopeian t\u00e4hdist\u00f6ss\u00e4 noin 7100 valovuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Maasta. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kuvausp\u00e4iv\u00e4: 7. ja 10.8.2020
Kokonaisvalotusaika: 2 tuntia ja 40 minuuttia
Suodin: Optolong L-eXtreme
Tarkemmat kuvaustiedot: https:\/\/astrob.in\/eydv85\/0\/<\/a>
Wikipedia: https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/NGC_7635<\/a><\/p>\n\n\n\n

Sirppisumu – NGC 6888<\/h4>\n\n\n\n

Sirppisumu (NGC 6888) on emissiosumu Joutsenen t\u00e4hdist\u00f6ss\u00e4 n. 5000 valovuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Maasta. Sumu on muodostunut, kun punainen j\u00e4ttil\u00e4ist\u00e4hti puhalsi uloimman kuoren pois muutama satatuhatta vuotta sitten. Sumun l\u00f6ysi englantilainen t\u00e4htitieteilij\u00e4 William Herschel vuonna 1792. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Experimentaalinen t\u00e4hdet\u00f6n versio<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kuvausp\u00e4iv\u00e4: 7.8, 17.8, ja 19.8.2020
Kokonaisvalotusaika: 3 tuntia ja 10 minuuttia
Suodin: Optolong L-eXtreme
Tarkemmat kuvaustiedot: https:\/\/astrob.in\/mdww0e\/B\/<\/a>
Wikipedia: https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Crescent_Nebula<\/a><\/p>\n\n\n\n

Velhosumu – NGC 7380<\/h4>\n\n\n\n

Velhosumu (NGC 7380) sijaitsee Kefeuksen t\u00e4hdist\u00f6ss\u00e4 noin 7200 valovuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Maasta. Sen l\u00f6ysi Caroline Herschel vuonna 1787. Kuvasin t\u00e4t\u00e4 jo viimekaudella laajakaistalla 7h50min ja nyt siihen on lis\u00e4tty kapeakaistasuotimella valotusta 2 tuntia! <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Experimentaalinen t\u00e4hdet\u00f6n versio<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kokonaisvalotusaika: 7 tuntia ja 50 minuuttia
Suodin: Optolong L-eXtreme (2 tuntia)
Tarkemmat kuvaustiedot: https:\/\/astrob.in\/sv1448\/0\/<\/a>
Wikipedia: https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/NGC_7380<\/a><\/p>\n\n\n\n

Fossiilin jalanj\u00e4lkisumu – NGC 1491<\/h4>\n\n\n\n

Fossiilin jalanj\u00e4lkisumu (Fossil Footprint Nebula) on Perseuksen t\u00e4hdist\u00f6ss\u00e4 sijaitseva emissiosumu, joka loistaa kirkkaan punaisena, kun vetykaasu ionisoituu l\u00e4hell\u00e4 olevien t\u00e4htien s\u00e4teilypaineesta. Sumu sijaitsee noin 10000 valovuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Maasta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Experimentaalinen t\u00e4hdet\u00f6n versio<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kokonaisvalotusaika: 8 tuntia ja 10 minuuttia
Suodin: Optolong L-eXtreme
Tarkemmat kuvaustiedot: https:\/\/astrob.in\/r7h4rz\/0\/<\/a>
Wikipedia: https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/NGC_1491<\/a><\/p>\n\n\n\n

T\u00e4htijoukot<\/h2>\n\n\n\n

Herkuleen suuri pallomainen t\u00e4htijoukko – Messier 13<\/h4>\n\n\n\n

Herkuleen suuri pallomainen t\u00e4htijoukko sijaitsee Herkuleen t\u00e4hdist\u00f6ss\u00e4 n. 25000 valovuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Maasta ja on pohjoisen t\u00e4htitaivaan kirkkain t\u00e4htiklusteri. Sen l\u00f6ysi englantilainen astronomi Edmond Halley vuonna 1714. Sama kaveri l\u00f6ysi my\u00f6s kuuluisan Halleyn komeetan. T\u00e4htijoukko koostuu yli sadastatuhannesta t\u00e4hdest\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kokonaisvalotusaika: 50 minuuttia
Suodin: Optolong L-PRO
Tarkemmat kuvaustiedot: https:\/\/astrob.in\/r7h4rz\/0\/<\/a>
Wikipedia: https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Messier_13<\/a><\/p>\n\n\n\n

Messier 39<\/h4>\n\n\n\n

Messier 39 on avonainen t\u00e4htijoukko Joutsenen t\u00e4hdist\u00f6ss\u00e4 ja sijaitsee n. 800 valovuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Maasta. Sen l\u00f6ysi Charles Messier vuonna 1764.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kokonaisvalotusaika: 47 minuuttia
Wikipedia: https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Messier_39<\/a><\/p>\n\n\n\n

NGC 654<\/h4>\n\n\n\n

NGC 654 on avonainen t\u00e4htijoukko Kassiopeian t\u00e4hdist\u00f6ss\u00e4 ja se sijaitsee n. 7800 valovuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Maasta. Sen l\u00f6ysi William Herschel vuonna 1787. T\u00e4htijoukon oikealla puolella n\u00e4kyy hiekosti pitkulainen pime\u00e4sumu, joka l\u00e4htee noin klo 12 kohdalta ja menee alas ja hieman oikealle. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kokonaisvalotusaika: 50 minuuttia
Suodin: Optolong L-PRO
Tarkemmat kuvaustiedot: https:\/\/astrob.in\/lwlg1j\/0\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Galaksit<\/h2>\n\n\n\n

Andromedan galaksi<\/h4>\n\n\n\n

Andromedan galaksi, eli Messier 31. Kuvassa on siis galaksin ydin, koska koko j\u00e4ttim\u00e4inen galaksi ei mahdu kuvauslaitteistoni kuvakentt\u00e4\u00e4n. Lis\u00e4ksi siin\u00e4erottuu upeasti tummia vy\u00f6hykkeit\u00e4 galaksin kierteishaaroissa. Kuvan vasemmassa laidassa oleva pallero on Andromedaa kiert\u00e4v\u00e4 k\u00e4\u00e4pi\u00f6galaksi Messier 32. Andromeda sijaitsee n. 2.5 miljoonan valovuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Maasta ja kuuluu samaan galaksijoukkoon yhdess\u00e4 oman Linnunratamme kanssa. Andromedan kirkkaan ytimen voi n\u00e4hd\u00e4 paljaalla silm\u00e4ll\u00e4kin, mutta se vatisi hyvin pime\u00e4n paikan, kuten Kainuun er\u00e4maan,ja tiedon minne katsoa. Jos n\u00e4kisimme koko galaksin paljaalla silm\u00e4ll\u00e4 niin se olisi taivaalla kuuden per\u00e4kk\u00e4isen Kuun mittainen!<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kokonaisvalotusaika: 3 tuntia ja 47 minuuttia
Suodin: Optolong L-PRO<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Syksyn 2020 kuvaukset p\u00e4\u00e4siv\u00e4t k\u00e4yntiin 7.8.2020 ja p\u00e4\u00e4asiallisina kohteina ovat olleet kaasusumut. Sumujen kuvauksessa olen k\u00e4ytt\u00e4nyt Optolong L-eXtreme, joka p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 l\u00e4pi vain H-alpha (aallonpituus n. 656nm, Vedyn emissioviiva punaisen valon […]<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":686,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"Layout":"","footnotes":""},"categories":[7,9,14,8],"tags":[],"class_list":["entry","author-terohiekkalinna_i9qnv32i","post-656","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-galaksit","category-sumut","category-tahdet","category-tahtijoukot"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kaukoputkimies.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/656","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kaukoputkimies.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kaukoputkimies.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kaukoputkimies.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kaukoputkimies.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=656"}],"version-history":[{"count":15,"href":"https:\/\/kaukoputkimies.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/656\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":695,"href":"https:\/\/kaukoputkimies.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/656\/revisions\/695"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kaukoputkimies.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/686"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kaukoputkimies.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=656"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kaukoputkimies.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=656"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kaukoputkimies.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=656"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}