{"id":766,"date":"2022-04-18T19:34:32","date_gmt":"2022-04-18T16:34:32","guid":{"rendered":"https:\/\/kaukoputkimies.fi\/?p=766"},"modified":"2022-04-18T19:34:32","modified_gmt":"2022-04-18T16:34:32","slug":"kevaan-2022-tahtikuvausten-satoa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kaukoputkimies.fi\/index.php\/2022\/04\/18\/kevaan-2022-tahtikuvausten-satoa\/","title":{"rendered":"Kev\u00e4\u00e4n 2022 t\u00e4htikuvausten satoa"},"content":{"rendered":"\n

Kev\u00e4\u00e4n t\u00e4htikuvaukset ovat tulleet p\u00e4\u00e4t\u00f6kseens\u00e4, koska alkaa olla jo liian valoisaa syv\u00e4n avaruuden kuvaamiseen. Sain valmiiksi 12 kohdetta ja antiikkista valoa tuli ker\u00e4tty\u00e4 yhteens\u00e4 huikeat 62 tuntia ja 45 minuuttia. Elokuussa jatketaan taas.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Sumut<\/h2>\n\n\n\n

IC 405 – Liekehtiv\u00e4 t\u00e4htisumu<\/h4>\n\n\n\n

Liekehtiv\u00e4 t\u00e4htisumu on emissio- ja heijastussumu Ajomiehen t\u00e4hdist\u00f6ss\u00e4 n. 1500 valovuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Maasta. Valotusta yhteens\u00e4 5 tuntia ja 20 minuuttia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

IC 1848 – Sielusumu<\/h4>\n\n\n\n

Sielusumu sijaitsee Kassiopeian t\u00e4hdist\u00f6ss\u00e4 n. 6500 valovuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Maasta. Sumun leveys on n. 100 valovuotta. Sumussa on my\u00f6s useita avoimia t\u00e4htijoukkoja. Toisessa versiossa k\u00e4ytin experimentaalista Hubble-palettia. Valotusta 7 tuntia ja 15 minuuttia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Messier 97 – P\u00f6ll\u00f6sumu ja Messier 108 – Surffilautagalaksi<\/h4>\n\n\n\n

P\u00f6ll\u00f6sumu ja Surffilautagalaksi sijaitsevat Ison Karhun t\u00e4hdist\u00f6ss\u00e4. Galaksin et\u00e4isyys Maasta on n. 14 miljoonaa valovuotta ja sumun n. 2030 valovuotta. Valotusta t\u00e4ss\u00e4 kuvassa 8 tuntia ja 50 minuuttia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

NGC 2174 – Apinanp\u00e4\u00e4sumu<\/h4>\n\n\n\n

Apinanp\u00e4\u00e4sumu on emissisumu Orionin t\u00e4hdist\u00f6ss\u00e4 ja se sijaitsee n. 6400 valovuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Maasta. Kuvauksessa k\u00e4ytin kapeakaistasuodinta ja kuvank\u00e4sittelyss\u00e4 k\u00e4ytin experimentaalista Hubble-palettia. Valoa 1 tuntia ja 25 minuuttia. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Galaksit<\/h2>\n\n\n\n

IC 342 (Piilotettu galaksi)<\/h4>\n\n\n\n

Piilotettu galaksi sijaitsee Kirahvin t\u00e4hdist\u00f6ss\u00e4 yli 10 miljoonan valovuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Maasta. Kuvauksessa k\u00e4ytin valosaastesuodinta, joka ei p\u00e4\u00e4st\u00e4 l\u00e4pi mm. katuvalojen (natriumh\u00f6yrylamppujen) valon aallonpituutta. Kuvassa n. klo 11 kohdalla n\u00e4kyv\u00e4 kirkas t\u00e4hti (HIP 18067) kuuluu omaan Linnunrataamme ja on noin 657 valovuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Maasta. Valotusta yhteens\u00e4 7 tuntia ja 15 minuuttia. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Messier 51 – Py\u00f6rregalaksi<\/h4>\n\n\n\n

Py\u00f6rregalaksi, eli Messier 51, ja sen vasemmalla puolella seuralaisgalaksi NGC 5195 sijaitsevat Ajokoirien t\u00e4hdist\u00f6ss\u00e4 n. 31 miljoonan valovuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Maasta. Sen l\u00f6ysi ranskalainen t\u00e4htitieteilij\u00e4 Charles Messier vuonna 1773. Valotusta 6 tuntia ja 30 minuuttia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Messier 81 ja 82 – Boden sumu ja Sikarigalaksi<\/h4>\n\n\n\n

Vasemmalla Boden galaksi, oikealla Sikarigalaksi ja ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 vasemmalla Garlandin k\u00e4\u00e4pi\u00f6galaksi. Boden ja Sikarigalaksi sijaitsevat n. 12 miljoonan valovuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Maasta ja Garlandin galaksi n. 13 miljoonan valovuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Maasta. Valotusta yhteens\u00e4 8 tuntia ja 40 minuuttia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Messier 101 – Tuulimyllygalaksi<\/h4>\n\n\n\n

Tuulimyllygalaksi, sijaitsee Ison Karhun t\u00e4hdist\u00f6ss\u00e4 n. 21 miljoonan valovuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Maasta. Siin\u00e4 arvioidaan olevan n. 1000 miljardia t\u00e4hte\u00e4. Valotusta 7 tuntia ja 55 minuuttia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4htijoukot<\/h2>\n\n\n\n

Messier 38<\/h4>\n\n\n\n

Yksi t\u00e4m\u00e4n kev\u00e4\u00e4n viimeisi\u00e4 kohteita oli avoin t\u00e4htijoukko Messier 38 ja sen alapuolella n\u00e4kyv\u00e4 toinen avoin t\u00e4htijoukko NGC 1907. Messier 38 sijaitsee n. 4200 valovuoden ja NGC 1907 n. 4500 valovuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Maasta. Vasemmalla puolella punertava sumu kuulunee Liekehtiv\u00e4\u00e4n t\u00e4htisumuun (IC 405). Kuvauksessa k\u00e4ytin valosaastesuodinta. Valotusta 1 tunti ja 15 minuuttia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Messier 44 – Mehil\u00e4isjoukko<\/h4>\n\n\n\n

Praesepe, eli Messier 44, on avonainen t\u00e4htijoukko Kravun t\u00e4hdist\u00f6ss\u00e4 n. 600 valovuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Maasta. T\u00e4m\u00e4n voi n\u00e4hd\u00e4 paljain silmin, tosin heikosti kaupungin valosaasteessa. Valotusta tasan yksi tunti.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Messier 45 – Seulaset<\/h4>\n\n\n\n

Seulaset, Plejadit, Subaru, Seitsem\u00e4n sisarusta, Pikku-otava ja Messier 45. T\u00e4ll\u00e4 kirkkaalla ja paljan silmin n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 avonaisella t\u00e4htijoukolla on monta nime\u00e4. Se sijaitsee H\u00e4r\u00e4n t\u00e4hdist\u00f6ss\u00e4 n. 440 valovuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Maasta. Kuvassa on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 heijastussumu, joka heijasta kirkkaimpien t\u00e4htien sinist\u00e4 valoa. Valotusta 5 tuntia ja 20 minuuttia. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Messier 92<\/h4>\n\n\n\n

Messier 92 on tihe\u00e4 pallomainen t\u00e4htijoukko Herkuleksen t\u00e4hdist\u00f6ss\u00e4 ja se sijaitsee n. 27000 valovuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Maasta. Sen l\u00f6ysi saksalainen t\u00e4htitieteilij\u00e4 Johann Bose vuonna 1777. Joukkiossa on n. 330 000 t\u00e4hte\u00e4. Valotusta 2 tuntia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kev\u00e4\u00e4n t\u00e4htikuvaukset ovat tulleet p\u00e4\u00e4t\u00f6kseens\u00e4, koska alkaa olla jo liian valoisaa syv\u00e4n avaruuden kuvaamiseen. Sain valmiiksi 12 kohdetta ja antiikkista valoa tuli ker\u00e4tty\u00e4 yhteens\u00e4 huikeat 62 tuntia ja 45 minuuttia. […]<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":779,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"Layout":"","footnotes":""},"categories":[7,9,8],"tags":[],"class_list":["entry","author-terohiekkalinna_i9qnv32i","post-766","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-galaksit","category-sumut","category-tahtijoukot"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kaukoputkimies.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/766","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kaukoputkimies.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kaukoputkimies.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kaukoputkimies.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kaukoputkimies.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=766"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/kaukoputkimies.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/766\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":790,"href":"https:\/\/kaukoputkimies.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/766\/revisions\/790"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kaukoputkimies.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/779"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kaukoputkimies.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=766"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kaukoputkimies.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=766"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kaukoputkimies.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=766"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}